Kihniö

Kihniön kirkonkylän raitti on tyhjä. Yksi suora tie, jonka varrelle on heitelty vanhoja kaksikerroksisia puutaloja lännenkylän malliin. Osa taloista kaipaa kipeästi kunnostamista ja osa on aivan purkukunnossa. Ikkunoihin on lyöty lautoja, suksia ja pulkkia lojuu koulun pihalla keskellä kesääkin ja sekatavarakaupan pihalla makaa kasapäin purkamatonta myyntitavaraa. Kylänraitin väripilkkuja ovat liikennemerkit osoittaen korotettuja suojateitä, joita kenenkään ei näe koskaan ylittävän. Kaikki tapaamamme kihniöläiset ovat samaa mieltä muutamasta Kihniön erityispiirteestä: missään ei morjestella yhtä ahkerasti, kylähulluja olisi vaikka jakaa muihin kyliin ja jos ei itse tiedä, mitä on tehnyt, naapuri kyllä tietää. Kihniö ei kuitenkaan ole paha paikka, vaan hyvä paikka elää, “saahan täältä kaikki peruselintarvikkeetkin.”