Avainsana Helsinki Finland

Luottamus on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976.

Tapahtumapaikkana on aina taksi, jossa toisiaan sivuavat mitä erilaisimmat ihmiskohtalot. Elokuvan ehdottomina helminä ovat kohtaukset New Yorkista: Itä-Saksalaisen emigrantin ja Brooklyniläisen YoYon kumppanuuden kehittyminen, Roomasta: suositun koomikon, Roberto Benignin sanallinen ilotulitus sekä Helsingistä, missä apeat miehet potevat elämän tuskaa hyisen yön kynnyksellä.

Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle.

Iiris on tyttö, joka työskentelee tulitikkutehtaassa. Häntä riistävät kaikki. Työnantajan osuuteen elokuva ei edes vaivaudu vihjaamaan. Tytön alistajina ovat hänen äitinsä ja kylmä isäpuoli, jotka verottavat hänen tilipussiaan ja sitten mies, jota roskaromaaneilla itseään ruokkinut Iiris erehtyy luulemaan kiihkeästi odottamakseen satuprinssiksi. Julman maailman heittelemä Iiris ei ole kuitenkaan mikä tahansa tyttö, niin kuin se kukkakaan ei ole mikä tahansa kaktus, jonka alla hän lueskelee koston riehuessa hirviömäisenä elokuvan loppupuolella. Se on Yön kuningatar (Cactaceae Selenicereus Grandifiorus) -se kukkii vain yhtenä yönä vuodessa ja lakastuu sitten pois.

Elokuva kertoo rautakaivosmies Taisto Kasurisesta, jonka isä tekee itsemurhan. Taisto tottelee isänsä ajatuksia omasta tulevaisuudestaan ja suuntaa matkansa etelään päin. Elokuvassa kuvataan ihmisen päättäväisyyttä ja sen vaikutusta yksilön tarinaan kaurismäkeläisinä kauniina kuvina, maailmassa vailla myötätuntoa.

Helsinki, 1945. Sota on ohi ja värit ovat palanneet taidemaalari Tove Janssonin elämään. Hän pystyy vihdoin hankkimaan oman studion ja antamaan kaikkensa menestyäkseen kansainvälisenä taiteilijana. Tove ei antaudu sosiaaliselle paineelle perustaa perhe – tärkeintä hänelle ovat taide ja vapaus. Vapaus myös johdattaa hänet avoimeen suhteeseen naimisissa olevan poliitikon ja vasemmistointellektuellin Atos Wirtasen kanssa. Kumpikin on sitä mieltä, että toista ei voi omistaa. Kaunis ajatus joutuu kuitenkin koetukselle, kun Tove rakastuu teatteriohjaaja Vivica Bandleriin. Rakkaus saa Toven maailman päälaelleen. Hän kokee intohimoa, mutta myös äärimmäisiä pettymyksiä. Uudelleenarvioinnin kohteeksi joutuu rakastetun taiteilijan koko identiteetti ja se, mitä hän ansaitsee rakkaudessa.

Yksinäinen yövahti Koistinen joutuu keskelle varkaiden juonta. Hän menettää työnsä, vapautensa ja viimeisenkin toivon rakkaudesta. Keskellä synkintäkin hetkeä voi kuitenkin aina tuikahtaa pieni valonsäde. Aki Kaurismäen ohjaama, yksinäisyyttä pohtiva elokuva päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä käsittelivät työttömyyttä ja asunnottomuutta.

Varjoja paratiisissa kertoo roskakuskin ja supermarketin kassan rakkaustarinan. Se kertoo ihmisistä kadun varjoisalla puolella, mutta myös itsekunnioituksesta ja rakkauden välttämättömyydestä.

Mies saapuu junalla Helsinkiin ja joutuu väkivaltaisen ryöstön kohteeksi. Hän selviää hengissä, mutta menettää muistinsa ja henkilökohtaiset tavaransa. Ilman nimeä ja rahaa hän alkaa rakentaa uutta elämäänsä.

Elokuva on Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäinen osa, ja se julkaistiin 1996. Elokuva sai parhaan elokuvan Jussin, Kaurismäki ohjaus- ja käsikirjoitus-Jussit, Kati Outinen naispääosa-Jussin ja Elina Salo naissivuosa-Jussin. Elokuva on omistettu Matti Pellonpään muistolle: hänen piti alun perin näytellä pääosaroolia, mutta hänen kuoltuaan vuonna 1995 Kari Väänänen otti hänen roolinsa.

Parikymppinen Niko, jonka opettaja-isän jäätyä työttömäksi, ryhtyy urakalla sotkemaan omaa ja muiden elämää, pistäen alkajaisiksi väärennetyn viissatasen kiertoon. Kovan onnen setelistä tulee ratkaisevia seuraamuksia niin onnettomalle sekatyömiehelle Istolle kuin pölynimurikauppias Hurskaisellekin, joka pitkän raittiuden jälkeen ratkeaa ryyppytielle.

Viisitoista Frank-nimistä miestä ja yksi Pekka lähtee vaeltamaan Kalliosta Eiraan. Suurin osa kuolee matkalla, osa jää muuten sille tielleen ja kaksi viimeistä yrittää soutaa lopuksi "Eestiin".

Hamlet liikemaailmassa on Aki Kaurismäen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen mustan huumorin sävyttämä draamaelokuva vuodelta 1987. Se perustuu William Shakespearen näytelmään Hamlet, jonka tapahtumat on sijoitettu nykyaikaan suomalaiseen puunjalostusalan perheyritykseen.

Nelikymppinen lääkäri Saara saa selville, että hänen arkkitehtimiehellään Leolla on suhde oppilaansa Tuulin kanssa. Saara luo itselleen toisen henkilöllisyyden ja hankkiutuu Tuulin ystäväksi. Identiteettipeli ja valheet saavat aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena kaikkien elämä muuttuu peruuttamattomasti.

Sipe on 15-vuotias punkkari. Vaikka Sipe näyttää ulkoisesti katu-uskottavalta, asuu hänen sisällään pieni ja herkkä runopoika. Isä on itse katujen kasvatti ja äiti on Jeesukseen hurahtanut tiukkapipo. Velipuoli Juno on sekaantunut huumeisiin, ja haluaisi vain häipyä tyttöystävänsä kanssa lähiöstä pois. Vielä on kuitenkin tehtävä se viimeinen keikka, jotta rakastavaiset pääsisivät muuttamaan Tampereelle. Viimeinen keikka on aina se vaarallisin, tietenkin. Hommat menevät niin sanotusti reisille. Samalla lähiön kadut alkavat liekehtiä. Nuoriso saa tarpeekseen väkivallasta, ja ryntää kadulle riehumaan ja rellestämään. Kaiken keskellä Sipen ja Junon perhe on ratkeamispisteessä. Elämä alkaa suistua nopeasti raiteiltaan.

15-vuotias Emilia on perheensä vastuunkantaja: pikkuäiti seitsenvuotiaalle siskolleen Elsalle, sijainen yksinhuoltajaisälleen Juhanille tämän ollessa matkoilla ja kiltti tytärpuoli Juhanin uudelle vaimolle Tuulalle. Ysin keskiarvo, paikka koulun juoksujoukkueessa, mukava poikaystävä. "Emilia pärjää aina", kuten Juhani sanoo. Ja niin se on ollut, eikä Emilia ole pysähtynyt pohtimaan, tahtooko hän olla se, joka pärjää aina. Emiliasta tuntuu, että jokin puuttuu hänen elämästään, mutta hän ei tiedä, mitä se voisi olla.

Rööperi kertoo paitsi päähenkilöidensä Tompan ja Krisun, myös Mustalais- Karin, Arskan, Korpun, Ukin ja monen muun sekalaiseen konnajoukkoon kuuluvan kovanaaman vaiherikkaasta ja keinoja kaihtamattomasta matkasta, joka päätyy köyhyydestä rikosten kautta kunnialliseksi kansalaiseksi, linnaan -tai ennenaikaiseen hautaan. Lain kaitaa puolta valotetaan kaupunginosan oman poliisin, Koistisen, näkökulmasta.

Elämänkerta J. Alfred Tannerista ja tämän tiestä epäonnistuneen rakennusmestarin uran kautta huippumenestyneeksi kuplettilaulajaksi - ”kuplettien kuninkaaksi”.

The story of the international refugee crisis, depicting a world where greed, violence and exploitation compete with hopes and dreams amid a constant fight for survival.

Returning to his beloved hometown after years abroad, Jörn Donner reminisces Helsinki of his youth and investigates the present state of affairs in the city.